Translate

29.8.2013

Minnan palaute pergamentista hääkoruina

Minna on tänä vuonna jo toinen morsian, joka on käyttänyt pergamenttia hääkoruissaan. Hän on luvannut julkaista lähettämänsä palautteen sekä muutamia häissä otettuja kuvia.





Tässä Minnan palaute:


”Kun lähdimme suunnittelemaan vihkitilaisuuttamme ulkomaille, oli alusta asti selvää, että halusin viedä mukanani palan Suomea, palan Pohjois-Karjalaista osaamista. Olin aiemmin nähnyt Airin tekemiä pergamenttikoruja ja niiden innoittamina otin Airiin yhteyttä. Hän suunnitteli ja teki minulle toiveitteni mukaiset korvakorut ja hiuskorun, jotka sopivatkin täydellisesti kreikkalaistyyliseen pukuuni.

Korut saivat ansaittua huomiota osakseen. Korujen materiaalia, ja sen ilmavuutta ja keveyttä ihmeteltiin ja ihasteltiin. Jokaisen morsiamen tulisi hääpäivänään tuntea olonsa ”prinsessaksi”. Minä tunsin, eikä vähiten juuri Airin korujen ansiosta!

Lämmin kiitos, Sinulle Airi!”

Otsalla on hopeaketjussa pergamenttilehtiä ja makeanveden helmiä.

Tässä kuvassa pergamenttilehistä tehdyt korvikset näkyvät parhaiten,

Vihkikatoksessa otetussa kuvassa näkyy pergamentin keveys, kun tuuli heiluttaa otsakoristeen lehtiä.

Kuvat on ottanut Photodigital Art.

Lämpimät kiitokset, Minna, kun jaoit kokemuksiasi.

27.8.2013

Ehdota sarjalle nimeä - osallistu arvontaan

Minun koruilleni on tyypillistä erilaiset pintakäsittelyt. Nyt olen kokeillut kuvioiden tekemistä höyhenellä. Ei siis yhden höyhenen kuvaa levyy, vaan kuvioita ja liikettä höyhenillä. Valssi on tähän verraton työväline.

Nyt olisi aika saada uusia koruja nettikauppaan. Sitä ennen tarvitaan sarjalle sopiva nimi ja tarina. Pintakuvioinnin keveys ja liike on osassa koruista saanut vastakohdakseen jyhkeän muodon. Kevyitäkin versioita on mukana.

Ehdota sarjalle nimeä ja osallistu koruarvontaan!

Nimiehdotukset voit lähettää yhteydenottoviestinä nettikaupan kautta,  blogin kommenttina taikka Apan Korun Feisbook-sivulla kommenttina sekä Goole+ sivustolla. Kaikkien nimiehdotuksen tekijöiden kesken arvotaan yhdet tämän uuden sarjan korviksista. Äänestysaika päättyy 15.9.


Alla on kuvia sarjan valmiina olevista koruista.

Massiivinen kaulaketju, jolla voi mennä jo vaikka minkälaisiin juhliin.

Korvakorut


Tässä hieman suurempi riipus, jossa höyhenten kuviot saavat aikaan liikeen vaikutelman.

Kevyt kaulaketju, jossa etummainen pala muistuttaa sulkaa.

Muodoiltaan loivasti aaltoileva riipus, jossa ketjun silmukka on juotettu taakse piiloon.



20.8.2013

Yhteislupa-alue helpottaa kalastusta - vai helpottaako?

Keski-Iijoen alueelle on perustettu yhteislupa-alue. Se, miten koskilla voi ja saa kalastaa, tuntuu edelleen olevan kaikille täysin epäselvää. Ensimmäisistä papereista, mitä luvanmyyjille tuli, sai sen käsityksen, että vetouistelu ei ole lainkaan sallittua. Se tieto korjattiin. Seuraava kalastuksenvaljojalta juhannuksena saatu tieto oli, että koskilla ei saa kalastaa moottorilla ajaen, kuten on tehty tähän saakka. No, sekin tieto kumottiin alueen vastuuhenkilön toimesta puhelimessa joitain viikkoja sitten. Sen jälkeen on jälleen liikkunut huhuja, että tämä rajoitus pitäisikin paikkansa. Netin lupamyynnistä ei myöskään asia selvinnyt.

Laitoin kyselyn Iijoki.fi-sivustolle. Siellä nimittäin luvattiin, että sivuston yhteydenottolomakkeella voi kysyä kaikkea aiheeseen liittyvää. Vastausta ei ole kuulunut, tosin ei sellaista sivustolla kyllä luvattukaan, joten se siitä.

Lähdimme kaikesta huolimatta viikonlopuksi Iijoelle kalalle.  Ongelma, miten koskilla kalastaisimme, ratkesi ilman pohdintoja. Iijoen vesi on alempana kuin miesmuistiin. Koskelle ei ollut mitään asiaa veneen kanssa uistelemaan. Niinpä minä kokeilin kalastamista Kellokosken rantakiviltä, ktso  Iijoki.  Alku näyttikin lupaavalta. Sain yhden mitat täyttävän tammukan.

Sen jälkeen tuuri kääntyi. Märkä rantaheinikko luisti alta ja niin olin kuraisessa rommakossa polvillani toinen kenkä täynnä vettä. Enhän minä nyt siitä vielä lannistunut. Kahlailin lähes kuivillaan olevaa kivikkoa kohti väylää, kunnes horjahdin istualleni kivien väliin. Takamuksen lisäksi taskussa oleva puhelin kävi umpisukkelossa. Pari puhelua se vielä toimi, mutta pimeni sitten.

Levittelin puhelimen pihassa aurinkoon kuivumaan. Näyttö piti repiä lievää väkivaltaa käyttäen auki. Iltasella hiustenkuivaajan avustuksella viimeisetkin kosteudet kuivuivat ja puhelin alkoi jälleen toimia.

Mitä tästä opimme? Pienikin loma voi antaa monenlaisia kokemuksia. Terveellisempää on kuitenkin rikastuttaa kokemusmaailmaansa tasaisella alustalla - vaikkapa tanssilattialla.




15.8.2013

Kukkaa pukkaa

Kukkaset lähtivät elämään omaa elämäänsä. Eivät vain ole vielä minulle kertoneet, mitä haluaisivat isona tehdä. Kaikki vesiot leikkivät nyt hiuskoruja. Yhtälailla niistä voisi tulla riipukset taikka rintakorut. Korviksiksi ovat ehkä vähän turhan suuret, vaikkakaan eivät paina juuri mitään.


Nyt alkaa tuntua, että olen saanut otteen pergamentista. Yläkuvien kukka on varmaan parasta, mitä pergamentista olen saanut aikaan.


Ei toinenkaan kukka pahannäköinen ole. Kyllä sen kanssa voisi juhliin lähteä, jos se suostuisi asettautumaan vaikka rintakorun rooliin. Minun lyhyet ja ohuet kiukset eivät kukkia kaipaa.

Yritin valkaista poronnahkaa vetyperoksidilla, mutta liemi ei tainnut olla riittävän vahvaa. Jäi aika keltaiseksi.

Tämä sulka ei kaivannut lainkaan kultaa kylkiinsä. Nahan kuviot näkyvät hyvin elävinä. Melkeinpä luulisi ihan oikeaksi sulaksi.

12.8.2013

Lilja-korviksia pergamentista tulossa myyntiin

Olen nyt työstänyt tilaustyön innoittamana pergamentista liljankukkia korviksiksi. Näistä on mahdollista tehdä myös upeita hiuskoruja yksinään tai yhdessä lehtien kanssa. Useimpien kukkien hopeaosassa on kevyt höyhenkuvio.






Korusta voi yllä olevan kuvan mukaisesti jättää myös helmen pois. Vakoiset kukat ovat hyvän näköisiä ilman kultaustakin. Sen voi kuitenkin laittaa, ken sitä toivoo. 

Saan korut lähiaikoina lisättyä verkkokauppaan.


Tässä rintaneulaksi tehty pergamenttisulka, jota voi käyttää myös hattukoristeenä. Hiuskoruna sulka saisi olla vähän pienempi.

11.8.2013

Tilaustöitä

Lupasin viimeksi kirjoittaessani laittaa kuvia muutamista tilaustöistä.



Tämän korppiriipuksen suunnitteli eräs mies itselleen nettikaupassa olevan purjelaiva-korun pohjaan. Riipus laitettiin patinoituun ketjuun. Kokonaisuus oli onnistunut.

Tässä talvella tehty kirjainriipus.


 Kiven synty on merkityksiä täynnä oleva voimakoru.


Tilaustyönä viime vuonna tehty lehti-riipus.


Elämän synty -koruista yksi lähti kauas maailmalle lahjana.



Tämä riipus oli aika mielenkiintoinen. Se on tehty sahaten ja vasaroiden. Naarmutentun pinnan alta kuultaa vasaran jäljet. Livenä livenä riipus oli varsin hyvän näköinen. Se tehtiin tilaajan toiveiden mukaisesti.


Nyt on työn alla lilja-korvikset pergamentista. Tästä versiosta tuli liian pitkät. Nämä teettävät paljon töitä, jotta saa suhteellisen samanlaisen parin.

4.8.2013

Aika karkaa käsistä

On taas viikkoja vierähtänyt siitä kun viimeksi kirjoitin blogiini. Aika menee kuin siivillä. Täytyy oikein pysähtyä miettimään, mihin se oikein karkaa.

Marjastus on vienyt reilun viikon. Ensin piti useita päiviä käyttää sen varmistamiseen, että lakkoja (hilloja) ei täältä tänä kesänä saa. Sitten ostettiin mansikoita pari satsia, siivottiin ja pakastettiin. Vadelmapuskassa olen  käynyt viitenä päivänä. En tosin jaksa enää koko päivää sielläkään rymytä. Päiväsaalis on jäänyt keskimäärin kymmeneen litraan.

Olin ilmoittautunut Eläkeliiton laulujuhlille Karjalaisten Taitajien telttaan esittelemään korujani. Viikko vieräti sinne valmistautumisessa. Tosin tuohon aikaan mahtuu myös Bomban käsityöpudin korujen huolto.  Lalulujuhlat olivat nyt perjantaina ja lauantaina. Laulurinteen tuntumassa ohjelma oli niin tiivis harjoituksineen ja pääjuhlineen, että eipä kovin merkittävä joukko juhlakansasta ehtinyt edes poiketa katsomassa tuotteitamme. Kyllä minä sentään omilleni pääsin kaikki kulut laskien. Toki kehuillakin elää taas muutaman viikon.

Viikonloppuna osallistuimme laulujuhlien merkeissä järjestettyihin Törmän lavan tansseihin. Vauhtiin päästyämme kävimme vielä launtaina Liperin lavalla, vaikka univaje ja päivän helteessä seisoskelu verottivat voimia. Vanhat polvetkin protestoivat moista kuntoilu-urakkaa. Onneksi on huomenna vielä luvassa kolmas kukonhelttapiikki ja keskiviikkona hieronta.

Lauantain ohjelmaan mahtui myös ainoan mummotettavan 2-v. synttärit. Lahjaksi hankittujen nukenvaunujen maalaus ja petivaatteiden teko vaativat myös oman aikansa. Onneksi lahja näytti olevan lapselle mieluinen.

Siinä sivussa on ollut muutama tilaustyö ja koruvaraston täydentäminen.Viimeksi mainittu saakin aina mielikuvituksen liikkeelle, joten oli taas ihan pakko kokeilla muutamia uusia ideoita. Osa tilaustöistä on vielä hautumassa korvien välissä.

Seuraavaan postaukseen yritän saada kuvaa uutuuksista ja muutamista tilaustöistä.